Hiljaista eloa

Meidän perheen kaikki suunnitelmat menivät keväällä uusiksi. Yksi perheenjäsen sairastui ja hänen terveytensä hoitamiseen menikin sitten paljon aikaa. Onneksi asumme Suomessa, jossa terveydenhoitokuluja ei tarvitse kokonaan pulittaa omasta pussista. En nyt valota sairastumisen syitä enempää, mutta voin kertoa hieman taloudellisesta puolesta. Kyse on yhdestä lapsestamme. Häntä tutkittiin useita, useita kertoja. Otettiin verta, röntgenkuvaa, ultraääntä ja paljon muuta. Muutamaan otteeseen olimme lastenosastolla. Pisin keikka taisi olla 1,5 viikkoa. Lääkkeitä meni listalla lopulta niin paljon, että uhkailin dosetin ostamisella. Lääkkeistä saimme erityiskorvattavuuden, mutta siitä ei ollut vielä kelan päätöstä ostaessani ensimmäisiä lääkkeitä. Apteekkikäynneistä kertyi alkuun huimia summia. Bensaa kului hurjat määrät kun ajelimme kodin ja sairaalan väliä välillä paaritarkkailussa kertaa päivässä lapsen päästessä parin tunnin kotilomalle. Siihen päälle sairaalalaskut ja poliklinikkakäynnit. Ei naurattanut. Maksoin yhden sairaalalaskun rahastoista. Lyhensin omia laskujani vain minimit. Onneksi oli mistä joustaa. Tämä on vain elämää. Ja meillä on suvantovaihe tällä hetkellä. Joillekin tämä on arkea paljon pidempään. Ihan hyvältä tuntuu maksaa veroja, koska minun maksamani summa on silti vain pieni murto-osa todellisista kustannuksista. Hyvää kesää kaikille! Nautitaan lämmöstä.

Huhtikuun alussa

Viime kuun lopulla tuli lapsilisät. En laittanutkaan roposia rahastoon. Sen sijaan lyhensin pienen erän Ellosta lisää eli 25€. Tämän lyhennyksen avulla siinä luotossa päästiin alle 500€. Luultavasti saan parissa kuukaudessa tuon tuhottua. Tosin seuraavassa palkassa ei ole yli- eikä lisätöitä, joten ylimääräiset rahat on vähissä. Aloittaessani tämän maksu-urakan tein jollain ohjelmalla maksuaikataulun. Etsin sinne luvut ja järkytyin. En tiennyt edes kaikkien korkoprosenttia, joten aloitin niitä etsimällä. Muistaakseni juuri Elloksen luvuista oli hankalinta kaivella korkoprosenttia. En muista miten päädyin tuohon prosenttilukuun, se voi olla hyvinkin väärä. Eli tästä se lähti. Ei varmasti ole kaikki luvut oikein, mutta tein suunnitelman. Heti alkuunsa muutin suunnitelmaa maksamalla henkkamaukan ekana pois. Hyödynsin veronpalautuksia. Se on ollut hyvä päätös. Mutta mikä parasta, olen paljon edellä suunnitelmaani.

Luettua

Mulla on käynnissä taas itseopiskelujakso rahan suhteen. Ihan vaan tsempiksi ja siksi, ettei totuus unohtuisi. Tuonne alle liitin kuvan jo luetusta kirjasta. Tämä oli ihan ok, mutta mulla kesti pitkään lukiessa ja se kielii siitä että ei osunut ihan nappiin. Mun olisi pitänyt lukea tämä 5 vuotta sitten, silloin ehkä olisin tarvinnut. Tällä viikolla on tullut lapseen liittyviä yllättävi menoja sen verran reilusti, että vähän pitää pähkäillä mitä tässä tekisi. En oikein voi avata enempää, mutta ei mitään vakavaa kyseessä.

Historiaa

Minä olen lama-ajan lapsi ja näitä blogeja lukiessani olen ymmärtänyt, että meitä on paljon. Olen huomannut, että se vaikuttaa minuun edelleen ja pelkään jotain samanlaista tapahtuvan uudestaan. Asuntolainan ottaminen hirvitti alkuun, niin että muistan nukkuneeni todella huonosti pitkään. Olin myös todella tarkka siitä, ettei laina ole liian iso. Rahasta jutteleminen on ollut vaikeaa. Se on tuntunut ihan ylitsepääsemättömän hankalalta silloin, jos siihen on liittynyt selvittelemistä kaipaava ongelma.

No sitten vähän minun lapsuudestani. Vanhempani ostivat ensimmäisen asuntonsa ollessani seitsemän vuotta. Asunto oli rivitalo kolmio hyvällä paikalla. Sitä ennen olimme asuneet vuokralla äidin opiskellessa ammattiin. Kaikki meni alkuun hienosti ja molemmat vanhemmat kävivät töissä. Kun pikkuveli syntyi äiti jäi hetkeksi kotiin, mutta palasi äitiysloman jälkeen taas työelämään. Sitten tuli lama. Vanhemmat olivat läheisen henkilön talolainaa takaamassa ja hänen yrityksensä meni nurin. Siitä alkoivat isot vaikeudet. Rahasta ei puhuttu, mutta selväksi tuli ettei sitä ollut. Tämä kiristi vanhempien välejä ja aiheutti toistuvia riitoja. Lopputulos oli ruma. Asunto myyntiin, ero ja molemmat velkajärjestelyyn. Äitini pääsi velkajärjestelystä eroon vasta, kun olin aikuinen. Isäni tilannetta en oikein tiedä. Hän yritti työtä tekemällä tehdä lisää rahaa, tyri velkajärjestelyn ja joutui maksamaan lisää.

Ainut asia jonka äitini opetti rahan käytöstä oli se, että aviopuolisoilla on hyvä olla omat tilit. Hänen mielestään puolisoilla pitää olla vastuu ja vapaus omasta taloudestaan. Fiksu nainen.

No miten minä nyt sitten olen tässä tilanteessa, että makselen tässä velkoja pitkään ja hartaasti? Muutama vuosi sitten eräs läheiseni sairastui vakavasti ja se vaikutti minuunkin enemmän kuin oikein tajusinkaan silloin. Olin aika masentunut, enkä tajunnut hakea siihen apua. Samaan aikaan sain tämän talouteni tähän jamaan, eikä äitiyslomalla olo ainakaan helpottanut asiaa. Takaraivossa takoi koko ajan omien vanhempieni esimerkki siitä, miten talouden "hallinnan menettäminen" voi pahimmassa tapauksessa repiä koko perheen hajalleen. Nyt olen pikkuhiljaa päässyt monesta rahaan liittyvästä negatiivisesta tunteesta eroon. Vaikka tämä maksuvaihe on pitkä, niin minä selviän tästä. Enkä pelkästään selviä vaan saan vielä jotain säästöönkin. Omille lapsilleni haluan opettaa jotain muuta kuin kantapääopiston rahankäytön suhteen.

Kevättä kohti

Päivät menee hurjaa vauhtia. Lapsilisäpäivä tuli ja meni helmikuun lopulla, enkä lyhentänyt niistä mitään ylimääräistä. Rahastoon meni silloin automaattisesti 30€, ihan siitä syystä että unohdin perua siirron. Helmikuun lyhennys Ellokselle oli 350€ eli ihan ok, vaikka suunnitelmani oli lyhentää hieman vielä enemmän. En jaksanut säätää rahojen kanssa.

Viime viikon perjantaina oli tilipäivä. Palkkaa tuli 2157,75 ja siinä on mukana jotain lisätöitä ja sunnuntailisiä.


Elämiseen liittyvät maksut
Sähkö 287,72
Netti 41,56
Puhelimet x3 61,94
yht. 391,22

Opintolaina  55

Vyörytettävät
H&M maksettu pois 12/18
Ellos 225
Klarna 50
Svea 52
Nordea 70
Joustoluotto 150
yht. 547

Lapsen harrastus 65
Lasten vaatteet 190 (ulkovaatteita)
Lapsen muut 80
yht. 335

Rahastoon 40
Norwegianin tilille 20

Bensakuluista

Meillä on vain yksi auto. Valitsimme asuinpaikkamme niin, että se on ainakin toisen työpaikan lähellä. Minun työpaikka on kauempana, joten pitkään ajelin töihin autolla. Yhdessä autossakin on jo riittävän isot kustannukset, puhumattakaan että niitä olisi kaksi. Bensaa kuluu ja vakuutukset on suuret, kun autoon pitää mahtua kuusi henkeä. Voi miten minä haaveilen sellaisesta ihan pienestä autosta, jolla olisi helppo ajella mihin vain.

Suurin näkyvä juttu autoiluun liittyen on toistuvat käynnit huoltoasemalla. Näistä meillä on jopa vähän kiistelty. Minusta tuntui ennen, että tankki oli aina tyhjä kun lähdin ajamaan. Ilmeisesti miehellä on ollut sama fiilis. Hänellä nimittäin on harrastus, jonka vuoksi tulee jonkin verran ajoa. Nyt tilanne on helpottanut, koska en tarvitse enää autoa muuta kuin omaan harrastukseen ja lasten harrastukseen. Eli  minun tankkailut on vähentyneet todella reilusti. Mies on ollut vähän yllättynyt siitä, kuinka paljon bensaa silti kuluu.

Otin Pivosta esille vuoden luvut pelkästään tankkauksen osalta.

2018
maaliskuu 60
huhtikuu 175
toukokuu 180
kesäkuu 175
heinäkuu 210
elokuu 140
syyskuu 165
lokakuu 100
marraskuu 65
joulukuu 110

2019
tammikuu 65
helmikuu 55 (tähän mennessä)

Mitä tässä sitten näkyy? No esimerkiksi joulukuussa tehty Vuokatin reissu näkyy selvästi. Muutenhan tästä on helppo sanoa, että työmatkan kulkeminen bussilla tai kimppakyydillä on pienentänyt reilusti bensakuluja.

Pakkomielle

Olen nyt maksellut pois ensin henkkamaukkaa ja nyt Ellosta. Mulla on kehittynyt jännä tapa. Nimittäin käyn netissä tarkastamassa, että maksu varmasti näkyy siellä. Summan pienenemisen seurannassa on jotain todella ihanaa. Homma edistyy koko ajan. Tämä näkymä tsemppaa maksamaan tuon summan mahdollisimman nopeasti pois alta ja heittämään lumipallon lisäksi muutaman hiutaleen. Tonni on nyt alitettu. Mukavampi tuo raha olisi tietty pankkitilillä.